(Kirjoittanut Pirkko Sillanpää, 1998)

Seuran perustaminen ja säännöt

Keski-Espoo -seuran perustava kokous pidettiin Suvelan kerhokeskuksen auditoriossa 3.11.1989. Paikalle oli kokoontunut n. 60 asuinalueestaan kiinnostunutta keskiespoolaista. Ajatus oman kaupunginosayhdistyksen perustamisesto oli syntynyt vuosina 1986 - 87 toimineen Suvelan Sofy-projektin myötä, joka oli perustettu Espoon kaupungin toimesta Suvelan alueen kehittämiseksi. Projektissa oli mukana sekä alueen asukkaita että kaupungin virkamiehiä. Suvelan seurakuntatalolla pidettiin keskustelutilaisuus kaupunginosayhdistyksen tarpeellisuudesta ja sen perustamisesto 10.10.1988. Länsiväylän 'Nyt mennään" -palstalla tiedotettiin asiasta 5.10.1988 ja mainittiin mm. että yhdistys tulee toimimaan täysin sitoutumattomana paikallisena kotiseutuyhdistyksen ja asukkaiden yhdyssiteenä jo että tilaisuus järjestetään asukkaiden jo Safy-projektin toiminnollis-suosioahisen työryhmän aloitteesta. Tilaisuudessa asetettiin alueen asukkaista seitsenhenkinen työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistela luonnos ja nimiehdotus tulevalle ka punginosayhdistykselle sekä järjestää perustava kokous. Työryhmän koollekutsujaksi nimettiin Pentti Haarala.

Yhdistyksen perustamista valmisteleva työryhmä oli laatinut Suomen Kotiseutuliiton mallisääntöjen pohjalta sääntöluonnokset ja nimiehdotuksen perustettavalle kaupunginosayhdistykselle. Työryhmä sai asiantuntija-apua kotiseutusihteeri Kirsti Salmiselta Espoon kaupunginmuseosta. Perustavassa kokouksessa esiteltiin valmistavan työryhmän sääntöluonnos ja nimiehdotus, joka oli Espoon keskuksen kaupunginosayhdistys - Esbo centrums stadsdelsförening. Yhdistyksen toiminta-alueeksi määriteltiin kaupunginosa 40.

Perustavassa kokouksessa käytettiin runsaasti puheenvuoroja juuri nimestä jo toiminta-alueesta. Alue muodostui tärkeäksi kysymykseksi, koska Keski-Espoon alueella toimi jo kaksi yhdistystä, Tuomarila-seura ja Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistys, jotka toimivat osittain tai kokonaan samalla alueella. Kokouksessa päätettiin valmistelevan työryhmän ehdotuksesta poiketen, että yhdistyksen nimeksi tulee Keski-Espoo -seura ja toiminta-alueeksi määriteltiin Espoon keskus lähialueineen. Sääntöjen 4§:ään tehtiin tässä yhteydessä myös muutoksia. Muilta osin säännöt hyväksyttiin valmistelevan työryhmän ehdotuksen mukaisesti.

Keski-Espoo -seura merkittiin yhdistysrekisteriin 29.5.1990. Yhdistyksen säännöt sisältävät 18 pykälää. Sääntöjen mukaan Keski-Espoo -seura - Föreningen för Mellersta Esbo on kaksikielinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys. Säännöissä määritellään yhdistyksen tarkoitus ja toiminta, jäsenistö, johtokunta, nimenkirjoittajat, talous sekä sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen.

Tarkoitus ja toiminta

Sääntöjen toisen pykälän mukaan seuran tarkoituksena on työskennellä toiminta-alueensa sivistyksellisten ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä viihtyisyyden lisäämiseksi kaupunginosan omaleimaisuuden ja paikallisten erityispiirteiden pohjalta sekä olla asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä ja syventää asukkaiden paikallishenkeä sekä pyrkiä lisäämään heidän kiintymystään kotipaikkaansa.

Seura toteuttaa tarkoitustaan sääntöjen kolmannen pykälän mukaan osallistumalla aluetta koskevaan suunnitteluun ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon, antaa lausuntoja viranomaisille ja on yhteistyössä muiden samanlaisiin päämääriin pyrkivien yhteisöjen kanssa sekä järjestää erilaisia tilaisuuksia, retkiä sekä koulutus- ja tiedotustoimintaa.

Keski-Espoo -seura aloitti ripeästi sääntöjen edellyttämän toiminnan. Jo ensimmäisenä toimintavuonna saatiin käynnistettyä hankkeita, jotka kuuluvat seuran toimintaan edelleen ja ovat oleellinen osa seuran imagoa. Yksi merkittävimmistä seuran hankkeista ja saavutuksista on oman lehden, Keski-Espoon Sanomien, perustaminen.

Keski-Espoon Sanomat ilmestyi ensimmäisen kerran 17.5.1989. Lehden päätoimittajana oh vuoden 1998 elokuuhun saakka toimittaja Leena Suoniemi-Särkijärvi ja sen jälkeen seuran puheenjohtaja Erja Salonen. Lehden toimituskuntaan kuuluu edelleen henkilöitä, jotka ovat olleet mukana alusta saakka. Ilmoitusmyynnistä ovat alusta alkaen vastanneet pääasiassa Aila Haarala ja Kari Räty sekä myöhemmin joukkoon liittynyt Markku Mikkelson. Ilmoituksia myivät lehden alkuvuosina myös Pirkko Sillanpää-Storsjö ja Maj-Britt Sädeaho. Ensimmäisenä toimintavuonna lehti ilmestyi kaksi kertaa. Tämän jälkeen lehti on ilmestynyt neljä kertaa vuodessa lukuun ottamatta "lamavuosia" 1993 ja 1994, jolloin lehti ilmestyi vain kolme kertaa. Juttuja ovat kirjoittaneet toimituskunnan jäsenet ja muut vapaaehtoiset kirjoittajat. Kirjoituspalkkioita ei ole koskaan maksettu. Aluksi painosmäärä oli 5000 kappaletta. Painosmäärää on vuosien mittaan kasvatettu asukaskasvun takia ja asukkaiden toivomuksesta niin, että vuonna 1997 painosmäärä nousi 11 000 kappaleeseen.

Erilaisten tilaisuuksien järjestäminen on kuulunut seuran toimintoon alusta alkaen. Perinteeksi vakiintunut Aprillitapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Suvelassa 1.4.1990 peräti yhdeksän tunnin mittaisena. Tapahtumaan liittyvä ohjelma jakautui moneen paikkaan. Seurakunta järjesti aamulla perhekirkon, tarjosi kirkkokahvit ja järjesti myyjäiset. Leikkipuisto oli varsinainen juhlan päänäyttämö. Siellä oli mahdollisuus nähdä lasten elokuvia, osallistua erilaisiin tapahtumiin: ongintaan, ponilla ratsastukseen, poliisin opastukseen jne. Myynnissä oli myös seuran omalla nimellä varustettuja ilmapalloja. Päätapahtuma oli Suvelan koululla, jonne oli järjestetty ohjelmaa, mm. nukketeatteri- ja sirkusesitys sekä lasten musiikkiesityksiä. Kaupungin tervehdyksen toi nuorisotoimenjohtaja Lasse Talasma. Tämän jälkeen myös kerhokeskuksessa esitettiin elokuvia. Koulun voimistelusalissa ja aulassa oli taidenäyttely. Tapahtumaan osallistui arvioita 1000 ihmistä. Myöhemmin järjestetyt Aprilli-juhlat ovat olleet sisällöltään samantyyppisiä ja osallistuminen on ollut runsasta. Suvelan kirjasto jo Suvelan nuorisotila ovat olleet mukana tapahtumassa omalla panoksellaan ja leikkipuistossa on vuosien varrella saatu opastusta SPR:n paikallisosaston jäseniltä ja Tuomarilan VPK on ajeluttanut lapsia. Viime vuosina Aprilli-juhlia on järjestetty myöhempänä ajankohtana vapun alla ja Vaparilli-nimisenä.

Keski-Espoo -seura on osallistunut Espoon Kotiseutuyhdistysten Liiton (EKYL) järjestämään vuotuiseen tapahtumaan, Espoon Lysteihin, omalla panoksellaan. Seura on järjestänyt Lystien aikana neljästi iltamat Espoon VPK:n talolla, teatteriesityksen Kannusillanmäessä sekä toritapahtumia ja seuran esittelyä Espoontorilla.

Siivoustalkoita on alueella järjestetty alusta saakka. Vuonna 1989 pidettiin Suvelan leikkipuistossa seuran ensimmäiset siivoustalkoot ja seuraavana vuonna Espoon siivoustalkoiden avajaiset olivat Espoon Asematorilla. Suvelan leikkipuistossa ja mm. Valapolun ympäristössä on järjestetty siivoustalkoot myöhemminkin.

Kanta-Espoon oluenneuvottelukunnon kauppakeskus Espoontorilla jo Asematorilla järjestämään Espoon Rieha - Esbo Yre -kaupunkitapahtumaan seura on osallistunut tapahtuman käynnistymisestä, vuodesta 1994 lähtien. Seura on esitellyt toimintaansa omassa pisteessä alueen muiden yhdistysten kanssa. Nykyään Keski-Espoo -seura on yksi Espoon Riehan neljästä pääjärjestäjästä. Muita tämän vuosittain 7000 - 10000 hengen yleisön keräävän tapahtuman järjestäjiä edellä mainittujen Iisaksi ovat Espoontorin yrittäjäyhdistys ry. ja Markkinaperinteen Tuki ry. Idea tämän aluekeskuksen kokoisen tapahtuman järjestämisestä sai nykyään seuran varapuheenjohtajana toimiva Tommi Laakso, joka tällöin oli alueneuvottelukunnan jäsen. Riehajärjestelyissä hän sai tuntuvaa tukea Kanta-Espoon alueneuvottelukunnan silloiselta puheenjohtajalta, nykyisin Nuuksion Omakotiyhdistyksen puheenjohtajana toimivalta Tuula Jaakkolalta. Tommi Laakso toimi tapahtuman projektipäällikkönä vuosina 1994 - 1996 jo luovutti tehtävän sittemmin Jorma Ojaniemelle, Kanta-Espoon alueneuvottelukunnan nykyiselle sihteerille.

Keski-Espoo -seura on järjestänyt jäsenilleen jo ensimmäisestä toimintavuodesta lähtien retkiä teatteriin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Esimerkiksi vuonna 1989 seura järjesti kaksi kotiseuturetkeä, joista ensimmäisen kohteena oli vastikään avattu Hotelli Kuninkaantie. Toisella retkellä tutustuttiin useampaan kulttuurikohteeseen. Seuraavana vuonna käytiin läpi Espoon museoita ja Margretebergin kotieläintarhassa. Seura on tutustuttanut jäsenistöään myös Espoon saaristoon ja Tasavallan presidentin asumismiljööseen, Mäntyniemeen. Keski-Espoo -seura an useampana vuonna järjestänyt jäsenistölleen pikkujouluretken Espoon Teatteriin.

Keski-Espoo -seura on vuosien varrella osallistunut omalla seuran toimintaa esittelevällä osastollaan moniin kauppakeskus Espoontorilla tai muualla järjestettyihin tilaisuuksiin. Esimerkiksi vuonna 1989 seura oh esittelypisteineen mukana Espoon Asematorin avajaisissa ja Espoossa pidettyihin valtakunnallisiin kotiseutupäiviin.

Nuorisojaosto ja sirkuskoulu Vuonna 1990 seuran alaisuudessa aloitti toimintansa nuorisojaosto, jonka yhteyteen perustettiin Suvelan sirkuskoulu. Koulu toimi alusta alkaen omana yksikkönään seuran johtokunnan alaisena. Myöhemmin sirkuskoulu valitsi toimintaansa varten keskuudestaan johtokunnan, johon kuului sirkuslasten vanhempia. Sirkuskoulu sai alkunsa Suvelassa asuvan kansakoulunopettaja Mikko Kiion aloitteesta. Hän oli tutustunut Linnanmäen sirkuskouluun ja ajatellut, että sellainen on saatava myös Suvelaan. Mikko ryhtyi tuumasta toimeen jo kutsui 23.5.1990 suvelalaisia vanhempia keskustelemaan sirkuskouluhankkeesta Suviksen nuorisotilaan. Vanhemmat innostuivat hankkeesta valtavasti. Valittiin työryhmä, johon kuuluivat Mikon lisäksi Laila Nordlund ja Pirkko Sillanpää-Storsjö. Työryhmän tehtäväksi tuli hankkia tulevalle sirkuskoululle rahat, tilat ja opettajat, mikä ei luonnollisestikaan ollut aivan helppo tehtävä. Toiminta kuitenkin saatiin käyntiin 3.9.1990. Opettajien hankkiminen osoittautui kaikkein vaikeimmaksi tehtäväksi. Opetus lähti käyntiin vierailevien opettajien varassa.

Espoon kaupunki suhtautui hankkeeseen myönteisesti jo avusti sirkuskoulua antamalla harjoittelutilat Kirstin koululta. Kaupunginhallitus myönsi 14 000 markan avustuksen. Opetukseen tarvittavat varat saatiin Espoon kaupungin kulttuurilautakunnalta. Espoon kaupungin nuorisotoimi avusti välineistön hankinnassa. Keski-Espoo -seura avusti nuorisojärjestöään maksamalla vakuutukset. Syksyllä 1990 ilmoittautui yli 100 oppilasta, joista säännölliseen opetukseen osallistui kuutisenkymmentä. Lisäksi mukaan tuli oppilaita Auroran koulun sirkuskerhosta jo he antoivat tärkeän panoksen sirkuksen toimintaan. Sirkuskoulun aloittaminen Suvelassa kiinnosti myös median ja asiasta kirjoitettiin useissa lehdissä myönteisessä hengessä.

Suvelan Sirkus on jatkanut voittokulkuaan vuodesta vuoteen. Opetus saatiin paremmalle pohjalle, kun Moskovan sirkuksessa oppinsa saanut Sergei Fatkin aloitti opetustoiminnan. Hänen jälkeensä opettajana on toiminut ranskalainen sirkustaiteilija Lionel Lejeune. Espoon kaupunki antoi harjoitustilat Kannusillanmäen väestönsuojasta vuonna 1992. Näin Suvelan Sirkuksen kiertolaiselämä koulujen voimistelusaleissa päättyi ja pysyvä, oma tila antoi mahdollisuuden harjoitteluun myös opetustuntien ulkopuolella. Suvelan Sirkus ei olisi menestynyt niin hyvin, ellei taustalla ei olisi ollut joukkoa lasten vanhempia jatko aikaansa säästämättä olivat mukana toiminnossa. Tässä yhteydessä on erikoisesti mainittava Päivi ja Jukka Erinko. He vastasivat vuosia sirkuksen toiminnosta hoitomolla ohjelmatilaukset puvuston ja kuljetukset.

Suvelan Sirkuksessa pyrittiin alusta alkaen solmimaan kontakteja kotimaisiin ja ulkomaisiin sirkuksiin. Sirkus kävi tutustumassa heti toiminnan alettua Ludvikan sirkukseen Ruotsissa ja Hatsinan sirkukseen Venäjällä. Kesäleirejä on pidetty Eestissä Harjun maakunnassa sijaitsevassa Vihosoon kylässä.

Suvelan Sirkuksen toiminto laajeni nopeasti niin suureksi, että rekisteröityminen omaksi yhdistykseksi oli välttämätöntä. Suvelan Sirkuksen kannatusyhdistys ry. perustettiin 18.6.1993. Sirkus lähti elämään omaa elämäänsä.

Vuonna 1995 nuorisojaostossa aikoi jälleen uudenlainen toiminta, kerhotoiminta toiminnanohjaaja Leena Rokkasen johdolla. Kerhoissa 10 - 16 -vuotiaat nuoret ovat opetelleet laittomaan ruokaa, askartelemaan, ratsastamaan jne. Pojilla on ollut oma radioamatöörikerho jo tytöt ovat käyneet uimassa. Vuonna 1996 mukana oli 50 nuorta ja 30 aikuista. Kerholaiset ovat rahoittaneet toimintaansa myymällä kortteja ja makeisia. Toiminta siirrettiin MLL:n Keski-Espoon osaston suojiin 1998.

Jäsenistö ja talous Keski-Espoo -seuran varsinaiseksi jäseneksi pääsee sääntöjen (4§) mukaan jokainen sen tarkoitusperät ja säännöt hyväksyvä, seuran toiminta-alueella asuva henkilö, jonka seuran johtokunta jäseneksi hyväksyy. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäseneksi ilmoittautuminen on hyväksytty. Jäsen on velvollinen suorittamaan seuran syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Kannattajajäseneksi pääsee jokainen oikeuskelpoinen yhteisö tai yksityinen henkilö, jonka johtokunta hyväksyy ja joka suorittaa seuran syyskokouksen määräämän kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksessa. Johtokunto pitää seuran jäsenistä ajanmukaista jäsenluetteloa. Jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai puheenjohtajalle tai suullisesti seuran kokouksen pöytäkirjaan. Seuran johtokunta voi myös erottaa jäsenen, joka toimii seuran sääntöjä ja periaatteita vastaan tai laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen määräaikana Seura voi myös johtokunnan esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön tel yhteisön, joka huomattavalla tavalla ja pitkäaikaisesti on vaikuttanut seuran tarkoituksen toteuttamiseksi. Seuran toimintaa suunnittelee ja johtaa syyskokouksessa valittava johtokunto, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittava puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitut 5 - 8 jäsentä. Jäsenten tulee edustaa tasapuolisesti kaupunginosan eri alueita. Jasenistä on vuosittain puolet erovuorossa (11§).

Ensimmäisenä toimintavuonna johtokunta hyväksyi seuran varsinaisiksi jäseniksi 84 henkilöä ja kannattajajäseniksi seitsemän yhteisöä. Vuonna 1997 jäseniä oli 117 ja kannattajajäseniä kuusi. Seuran puheenjohtajana toimi vuosina 1989 - 1995 Pentti Haarala. Hän teki valtavan työpanoksen seuran perustajana ja eteenpäinviejänä. Hänen jälkeensä puheenjohtajana on toiminut Erja Salonen. Varapuheenjohtajina ovat toimineet Martti Saiminen (1989 - 92), Erja Salonen (1993 - 1995) ja Harri Hämäläinen (1996). Vuodesta 1997 lähtien varapuheenjohtajuutta on hoitanut Tommi Laakso. Seuran sihteerinä on toiminut seuran perustamisesta lähtien Osmo Knaapi. Tiedottaminen jäsenistölle tapahtuu kaksi kertaa vuodessa lähetettävillä jäsenkirjeillä ja paikallislehti-ilmoituksilla sekä oman lehden, Keski-Espoon Sanomien välityksellä.

Keski-Espoo -seura liittyi jo maaliskuussa 1989 keskusjärjestöön, Espoon Kotiseutuyhdistysten Liittoon (EKYL), syksystä 1998 lahtien Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto, ja Suomen Kotiseutuliittoon. Seurasta on osallistuttu Kotiseutuliiton järjestämille ympäri Suomea pidettäville valtakunnallisille kotiseutupäiville ja keskusjärjestöjen vuosikokouksiin säännöllisesti. Seura on ollut edustettuna EKYLin hallituksessa vuodesta 1990 lähtien. Tässä luottamustehtävässä toimii tällä hetkellä seuran puheenjohtaja Erja Salonen.

Espoon kaupunki avusti seuran toimintaa jo ensimmäisenä vuonna 6550 markalla. Avustus kohdennettiin tiedottamiseen, Keski-Espoon Sanomien kehittämiseen, kotiseuturetkeen ja valtakunnallisten kotiseutupäivien osallistumiskuluihin. Myöhempinä vuosina avustuskohteet ovat pysyneet jokseenkin samoina. Vuonna 1997 avustuksen määrä oli 19 500 markkaa.

Seuran monipuolinen toiminta ei olisi ollut mahdollista pelkästään avustuksilla. Seura on hankkinut toimintaansa tuloja Keski-Espoon Sanomien ilmoitustuloilla, jäsenmaksuilla ja tapahtumien myyntitulolla. Jäsenmaksu henkilöjäseneltä on pysynyt koko 10 vuoden ajan samana, 30 markkaa henkilöjäseneltä ja 10 markkaa perheen muilta jäseniltä. Kannattajajäsenmaksu on ollut 300 markkaa.

Seuran saavutuksia

Seuran tarkoituksena on sääntöjen (52§) mukaan olla muunmuassa yhdyssiteenä toiminta-alueensa asukkaiden ja en yhteisöjen välillä. Keski-Espoo -seura on ottanut kantaa kymmenen vuoden aikana moniin toiminta-aluetta koskeviin suunnitelmiin ja kysymyksiin. Yksi näkyvimmistä ja merkittävimmistä seuran saavutuksista on vuonna 1989 yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa laadittu Kirstintien hidaskatusuunnitelma. Pankkiautomaatti saatiin ostoskeskukseen kovan painostamisen jälkeen. Seura toimi aktiivisesti myös Saarnilaakson kouluhankkeen edistämiseksi. Edelleen on monia hankkeita kuten Keski-Espoon lukio, monitoimitalo jo uimahalli, joiden saavuttamiseksi on tehty ja tehdään kovasti työtä. Seuran johtokunto jo jäsenistö ovat ottaneet kantaa mm. alueen kaavoitukseen, eivätkä alueella sijaitsevat tärkeät suojelukohteetkaan ole jääneet vaille huomiota. Seura on järjestänyt myös keskustelutilaisuuksia joko yksin tai yhdessä muiden alueella toimivien yhdistysten kanssa päivänpolttavista aiheista kuten kiinteistöverosta, Keskuspuistosta, lukiohankkeesta, Kirkkojärven palauttamisesta ja monikulttuurisuudesta. Vuonna 1998 keväällä seura julkaisi kaksi postikorttia, joissa kuvataan kahdeksaa Espoon keskuksen merkittäväksi luonnehdittavaa rakennusta. Ne saavuttivat heti valtavan suosion.