{"id":21,"date":"2023-03-01T11:57:06","date_gmt":"2023-03-01T09:57:06","guid":{"rendered":"https:\/\/uusisivu.keskiespooseura.fi\/?page_id=21"},"modified":"2023-03-02T14:19:14","modified_gmt":"2023-03-02T12:19:14","slug":"keski-espoon-historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/?page_id=21","title":{"rendered":"Keski-Espoon historia"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

S\u00f6drikin kyl\u00e4n kantatilat rakentuivat l\u00e4hi\u00f6iksi<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Espoon keskus on vuosisatojen aikana kehittynyt S\u00f6drikin kyl\u00e4n viiden kantatilan maille. Espoon historiassa on 1433 ensimm\u00e4inen maininta kyl\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 \u201dSoderrike\u201d eli S\u00f6drik. Ruotsinkieliset kylien nimet Espoossa saivat suomenkieliset vastineet 1965. S\u00f6drik on nyky\u00e4\u00e4n Suvelan asuinalueen ruotsinkielielinen nimi. Suvelan alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vain osan entisist\u00e4 S\u00f6drikin kyl\u00e4n kantatiloihin kuuluneista maista. Kantatilat ovat muuttuneet l\u00e4hi\u00f6iksi, mutta niiden historia on tavoitettavissa Espoon keskuksessa olevien katujen ja alueiden nimist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

S\u00f6drikin kyl\u00e4 sijaitsi 1400-luvulla Espoonjoen rannalla vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 Espoon kivikirkkoa. 1600-luvun asiakirjoissa S\u00f6drikin kyl\u00e4\u00e4 kutsuttiin my\u00f6s Kyrkbyksi, Kirkonkyl\u00e4ksi.
Nykyinen Tuomarila oli 1900-luvun alussa mets\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Domsin, Sunan, Dahlin, Jofsin ja Kirstin kantatilojen takamaita. N\u00e4m\u00e4 palstoitettiin vaiheittain 1910\u201340-luvuilla. Tuomarilasta tuli suomenkielinen saareke ruotsinkielisen v\u00e4est\u00f6n keskelle.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Domsin kantatila<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Domsin kantatila on sijainnut nykyisell\u00e4 paikallaan vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 kirkkoa Vanhan Lakelantien varrella ilmeisesti jo 1500-luvun alusta l\u00e4htien. P\u00e4\u00e4rakennuksen jugend-henkisen nykyasu on 1900-luvun alkupuolelta, mutta runko on vanhempi. Doms on viimeinen vanhalla kyl\u00e4nm\u00e4ell\u00e4 s\u00e4ilynyt asuinrakennus, joka nyky\u00e4\u00e4n on Espoon kaupungin opetus- ja sivistystoimen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>

Dahlin kantatila sijaitsi nykyisen Kyl\u00e4torintie 5:n kohdalla Kirkkoj\u00e4rvell\u00e4. Tilan p\u00e4\u00e4rakennus paloi 1984. Kantatila oli alun perin sijainnut Gr\u00e5-nimisen\u00e4 S\u00f6drikin kyl\u00e4nm\u00e4ell\u00e4 Espoon kirkkoa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Se siirrettiin Kirkkoj\u00e4rven rannalle viimeist\u00e4\u00e4n 1800-luvun alussa, jolloin sen nimeksi muutettiin Dahl. Vuonna 1936 tilan osti Lindholmin sahan johtaja Elis Lindholm, joka peruskorjasi kaikki rakennukset ja pystytti uusia. Tila myytiin Espoon kaupungille 1973. Paikalla on nyt Kirkkoj\u00e4rven p\u00e4iv\u00e4koti. Sen edustalla kasvava hyv\u00e4kuntoinen ja kaunismuotoinen mets\u00e4lehmus on useita satoja vuosia vanha ja rauhoitettu.<\/p>

Dahlin kantatila sijaitsi nykyisen Kyl\u00e4torintie 5:n kohdalla Kirkkoj\u00e4rvell\u00e4. Tilan p\u00e4\u00e4rakennus paloi 1984. Kantatila oli alun perin sijainnut Gr\u00e5-nimisen\u00e4 S\u00f6drikin kyl\u00e4nm\u00e4ell\u00e4 Espoon kirkkoa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4. Se siirrettiin Kirkkoj\u00e4rven rannalle viimeist\u00e4\u00e4n 1800-luvun alussa, jolloin sen nimeksi muutettiin Dahl. Vuonna 1936 tilan osti Lindholmin sahan johtaja Elis Lindholm, joka peruskorjasi kaikki rakennukset ja pystytti uusia. Tila myytiin Espoon kaupungille 1973. Paikalla on nyt Kirkkoj\u00e4rven p\u00e4iv\u00e4koti. Sen edustalla kasvava hyv\u00e4kuntoinen ja kaunismuotoinen mets\u00e4lehmus on useita satoja vuosia vanha ja rauhoitettu.<\/p>

\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Domsin kantatila<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Jofsin kantatila<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Jofsin kantatila sijaitsi osoitteessa Ratavallintie 19 nykyisen ylikulkusillan paikalla. Jouppi-nimisi\u00e4 katuja l\u00f6ytyy alueella, jolla oli Jofsin tilan peltoja. 1980-luvulla palanut tilan p\u00e4\u00e4rakennus sijaitsi nykyisen rautatien pohjoispuolella l\u00e4hell\u00e4 radanylityst\u00e4. 1900-luvulla l\u00e4hist\u00f6n suomenkieliset asukkaat kutsuivat taloa nimell\u00e4 Joussi, mutta asemakaavan paikannimiss\u00e4 on k\u00e4ytetty vastinetta Jouppi.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Jofsin kantatila<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Kirstin (Kirstins) kantatila<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kirstin (Kirstins) kantatila tuli Segersvenin suvun omistukseen 1897. Suku myi 68 hehtaarin tilan Espoon kauppalalle. 1965, jonka j\u00e4lkeen myyj\u00e4, Karl-Erik Segersven sai viljell\u00e4 maitaan vuoteen 1970.<\/p>

Viimeinen p\u00e4\u00e4rakennus nykyisen Kirstinm\u00e4ki 8:n kohdalla oli vuodelta 1914 ja purettiin 1970-luvulla. Kirstinm\u00e4ell\u00e4 kasvava tammi on yli 160 vuotias ja rauhoitettu. Vanhojen lehtitietojen mukaan puu olisi siirretty Kirstin tilan pihapiiriin Kilonmalmilta 1851. Tilalla asutettiin 1900-luvun alussa kiinalaisia ty\u00f6miehi\u00e4, jotka ven\u00e4l\u00e4iset olivat tuoneet mets\u00e4nhakkuuseen Helsingin maalinnoituksen rakentamisen yhteydess\u00e4. Sota-aikana tilalla pidettiin ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 vankeja.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kirstin (Kirstins) kantatila<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Sunan kantatila<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sunan kantatila Espoonjoen rannalla (Vanha Lakelantie) oli ollut Weckstr\u00f6min suvun hallussa vuodesta 1662. Tilaan oli kuulunut 1920-luvulla noin 180 hehtaaria. Vuodesta 1961 l\u00e4htien maat olivat olleet vuokralla Kirstin is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 Karl-Erik Segersvenill\u00e4.<\/p>

Suku myi l\u00e4hes 100 hehtaaria k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n Sunan ja Backasin tilat Espoon kauppalalle 1965. N\u00e4ille maille rakennettiin my\u00f6hemmin Kirstin pientaloalue. P\u00e4\u00e4rakennus purettiin ja j\u00e4ljell\u00e4 on vain valkoinen 1900-luvun alkupuolella rakennettu navetta, johon Kuvataidetaloyhdistys Suna ry on jo pitk\u00e4\u00e4n suunnitellut perustaa taidekeskuksen. Espoonjoen rannalla Lagstadin kotiseututalon pohjoispuolella on tilalle kuulunut savusauna, jonka sanotaan olevan Suomen vanhin paikallaan s\u00e4ilynyt savusauna. Sen p\u00e4\u00e4dyss\u00e4 on vuosiluku 1839. Rakennusta hallinnoi nyky\u00e4\u00e4n Kuninkaantien Saunaseura ry.<\/p>

Espoon keskuksen kehitt\u00e4minen oli 1960-luvulta l\u00e4htien kirjattu t\u00e4rke\u00e4ksi kuntasuunnittelukohteeksi. Rakentamista seurasi aluerakentamistoimikunta, joka seurasi Suvelan toteuttamisen laatutasoa. Toimikunta k\u00e4vi keskusteluja sopimuskumppaneiden kanssa rakentamisen laadusta. Vuonna 1975 perustettiin Espoon keskustan rakentamisprojekti.<\/p>

Nykyisin Espoon keskukseen kuuluvat Kiltakallion, Kirkkoj\u00e4rven, Saarniraivion, Sunan, Suvelan ja Tuomarilan osa-alueet.<\/p>

Pirkko Sillanp\u00e4\u00e4
\u00a0
L\u00e4hteet:
\u00a0
Arkisto:
\u2022 Espoon kaupunginmuseo, kuva-arkisto.
\u2022 Keski-Espoon Sanomat 1\/1989-2\/2016
\u2022 El\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ss\u00e4, Riitta Astikainen, Riitta Heiskanen ja\u2028\u00a0 Raija Kaikkonen, Helsingin Sanomat 1997, Sulkava.
\u00a0
\u2022 Maisala Pertti 2008. Espoo- oma lukunsa, Kaupunkisuunnittelun,\u2028\u00a0 kaupunkirakentamisen ja kaavoitushallinnon kehitys vuoteen 2000, \u2028\u00a0 Vanha-Espoo.\u00a0 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.
\u2022 Sillanp\u00e4\u00e4 Pirkko, Laakso Tommi 1998.\u00a0 Kivikauden kyl\u00e4st\u00e4\u2028\u00a0 kaupunkikeskukseksi.\u00a0 Keski-Espoo -seura. Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sunan kantatila<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00f6drikin kyl\u00e4n kantatilat rakentuivat l\u00e4hi\u00f6iksi Espoon keskus on vuosisatojen aikana kehittynyt S\u00f6drikin kyl\u00e4n viiden kantatilan maille. Espoon historiassa on 1433 ensimm\u00e4inen maininta kyl\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 \u201dSoderrike\u201d eli S\u00f6drik. Ruotsinkieliset kylien nimet Espoossa saivat suomenkieliset vastineet 1965. S\u00f6drik on nyky\u00e4\u00e4n Suvelan asuinalueen ruotsinkielielinen nimi. Suvelan alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vain osan entisist\u00e4 S\u00f6drikin kyl\u00e4n kantatiloihin kuuluneista maista. Kantatilat ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-21","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/21","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=21"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/21\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":172,"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/21\/revisions\/172"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/keskiespooseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=21"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}